• Maahanmuutto
• Ajankohtaista »
• Monitori-lehti
• Maahanmuuttoaiheisia julkaisuja
• Tehtävät ja työnjako
• Työvoiman maahanmuutto
• Kotouttaminen
• Etnisten suhteiden neuvottelukunta »
• Tehtävät
• Organisaatio »
• Valtakunnallinen neuvottelukunta
• Alueelliset neuvottelukunnat
• Hyvän tahdon lähettiläät
• Paletti-palkinto
• Raportit ja selvitykset
• Tietoa järjestöille ja sidosryhmille
• Yhteystiedot
• Suomen kansalaisuus
• Paluumuutto ja ulkosuomalaiset
• Pakolaiset ja turvapaikanhakijat »
• Turvapaikkapolitiikka
• Turvapaikkamenettely
• Turvapaikanhakijat
• Kiintiöpakolaispolitiikka
• Valintamenettely ja vastaanotto
• Pakolaisten vapaaehtoinen paluumuutto
• Laittoman maahanmuuton torjunta
• Ihmiskaupan vastainen toiminta
• ESR-tukihankkeet
• Säädökset
• Usein kysyttyä maahanmuutosta »
• Turvapaikanhaku, pakolaiset
• Tilastot
• Kotoutuminen ja sosiaalituet
• Oleskeluluvat
• Hallinto
• Termit
• Sanasto ja tilastotietoja
• Life in Finland

Usein kysyttyä: oleskeluluvat

Miksi hädänalaisille isoäideille ei anneta oleskelulupaa?

Muun kuin ydinperheen jäsenen oleskelupa voidaan myöntää tietyin ehdoin. Ydinperheeksi katsotaan avio- ja avopuoliso ja lapset. Ydinperheen ulkopuoliselle jäsenelle, ns. muulle omaiselle, voidaan myöntää oleskelulupa vain, jos hänen Suomessa asuva omaisensa on

Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, joka on saanut oman oleskelulupansa kansainvälisen suojelun perusteella. Lisäksi on täytyttävä jompikumpi seuraavista ehdoista: oleskeluluvan hakijan ja Suomessa asuvan omaisen on tarkoitus jatkaa aiemmin viettämäänsä kiinteää perhe-elämää tai hakija on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta omaisestaan. Viime kädessä hallinto-oikeudet ratkaisevat, mikä on lain tulkinta esimerkiksi täyden riippuvuuden osalta.

Yksittäisissä lupa-asioissa tietoa saa Maahanmuuttovirastosta tai poliisilta. Tarkemmin muun kuin ydinperheen jäsen oleskeluluvista Maahanmuuttoviraston sivuilta: Perheenjäsenet

Mitkä ovat yleisimmät syyt muuttaa Suomeen?

Suomeen muutetaan eniten töihin, opiskelemaan tai perheen perässä. Vuoden 2009 oleskelulupatilastojen mukaan eniten myönnettiin oleskelulupia perheen takia Suomeen muuttaneille (noin 5 700), toisiksi eniten opiskelijoille (n. 4 300) ja kolmanneksi eniten työn takia tänne tulleille (n. 3 900). Turvapaikka myönnettiin 116 henkilölle ja oleskelulupa humanitaarisen- tai toissijaisen suojelun tarpeen perusteella hiukan yli 1 200 henkilölle. Katso tarkemmin Maahanmuuttoviraston sivuilta: Tilastot

Jos saa kielteisen päätöksen oleskelulupahakemukseen, voiko valittaa?

Oleskelulupapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen ja hakea valituslupaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkemmin oleskelulupien hakemisesta Maahanmuuttoviraston sivuilta: Muutoksenhaku.

Saavatko toisen EU-maan kansalaiset muuttaa Suomeen vapaasti?

Toisen EU-maan kansalaiset voivat muuttaa Suomeen varsin vapaasti. He voivat esimerkiksi oleskella Suomessa kolme kuukautta työnhaussa. Tämän jälkeen oleskeluoikeus on yleensä rekisteröitävä poliisilla ja samalla todistettava, että henkilö voi elättää itsensä Suomessa. Tarkemmin asiasta saat tietoa Maahanmuuttoviraston sivuilta: EU-kansalaiset

Miksi rikoksiin syyllistynyttä ulkomaalaista ei heti karkoteta?

Ulkomaalainen voidaan lain mukaan karkottaa Suomesta, jos hän on laittomasti maassa tai syyllistynyt vakavaa rikokseen tai toistuvasti rikoksiin tai on uhka Suomen turvallisuudelle. Karkottamispäätös tehdään kokonaisharkinnan pohjalta. Siinä huomioidaan tehdyt rikokset, maassa oleskelun pituus, henkilön perhe-elämä Suomessa ja muun muassa työssä käynti tai opiskelu Suomessa. Karkottamista esittää poliisi tai rajavartiolaitos ja päätöksen tekee Maahanmuuttovirasto. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Karkottaminen on hyvin rankka toimenpide, sillä siihen liittyy useimmiten myös maahantulokielto. Tarkemmin karkottamisesta Maahanmuuttoviraston sivuilta.